Sijoitusprosessien kehittäminen on sekä parasta riskienhallintaa että suurin mahdollisuus hankkia kilpailuetua sijoituksen toimialalla. Kehittämiseen ja kehittymiseen panostaminen on myös ainoa tapa houkutella ja pitää lahjakkaita työntekijöitä.
Tulevaisuudessa nämä seikat vain korostuvat entisestään, sillä teknologian kehittyminen ja datan määrään kasvu luovat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia parantaa sijoitustoimintaa. Lahjakkaat kehittäjät tulevat myös hakeutumaan moderneihin, kehitykseen panostaneisiin organisaatioihin työskentelemään toisten lahjakkaiden kehittäjien kanssa. Kehitykseen onnistuneesti investoineet sijoitusorganisaatiot erottuvat muista nyt ja tulevaisuudessa.
Meille uhmalaisille on vuosien saatossa syntynyt selkeä näkemys, kuinka sijoitusorganisaatio onnistuu sijoituspäätökset tuottavien prosessiensa kehittämisessä. Olemme myös käyttäneet valtavasti aikaa miettiessämme, kuinka sijoitusalalle luodaan jatkuvan kehityksen rakenteet. Asiaa on useampaan blogiin, mutta lähdemme liikkeelle kolmella tärkeällä huomiolla:
- Yksittäisellä kehitysinvestoinnilla voi olla jopa miljoonaluokan tuottovaikutukset – silti merkittävin vaikuttavuus saavutetaan vahvalla visiolla ja pitkäjänteisyydellä.
- Kehittämismyönteisen kulttuurin luominen on ainoa tapa houkutella tarvittavat osaajat sijoitusorganisaatioon
- Toimiva ja jatkuva kommunikaatio liiketoiminnan ja kehittämisen välillä on kehittämisen onnistumisen edellytys.
1. Kehittämiseen sitoutuminen vaatii vahvaa visiota ja pitkäjänteisyyttä
Kehittämiseen on sitouduttava koko sijoitusorganisaation tasolla tai kehittämisen onnistumiselle ei ole edellytyksiä. Tässä ei taida olla kenellekään mitään uutta. Sijoitusorganisaatiossa on sitoutumisen kannalta kuitenkin yksi erityispiirre. Hyvin pienikin sijoitustuoton parannus perustelee melko isonkin kehityspanostuksen, jos hallinnoitava omaisuusmassa on suuri. Miljardista prosentin kymmenes on miljoona.
Toisaalta kehittämisen liiketoiminta-arvon mittaaminen yksittäisissä kehitystehtävissä voi olla vaikeaa, jos kehittämisen oletetaan tuottavan parempia sijoituspäätöksiä tulevaisuudessa. ”Saavutimme tuoton 7,1 %:a ja ilman kehitystä tuotto olisi ollut 7,0 %…” Ei kovin uskottava väite tai ainakin vaikea todentaa käytännössä.
Sijoittamisen prosessien ja tapojen kehittämisen potentiaali on kyllä valtava, mutta liiketoiminta-arvon mittaaminen ja havaitseminen ovat lyhyellä tähtäimellä erittäin vaikeita. Tällöin kehittämiseen sitoutuminen ja panostaminen vaativat vahvaa visiota sekä päättäväisyyttä sijoitusorganisaatiolta.
2. Kehittäjien arvostusta on kasvatettava
Tässä emme kiertele. Rahoitusalalla salkunhoitajat tai laajemmin sijoituspäätöksiä tekevät henkilöt ovat olleet perinteisesti kukkulan kuninkaita. Toisaalta taitavia ja teknologisesti kyvykkäitä kehittäjiä ei ole isommin arvostettu eikä heille ole luotu kiinnostavia urapolkuja. Tästä syystä taitavat kehittäjät ovat usein hakeutuneet joko salkunhoitajiksi tai toiselle toimialalle kehitystehtäviin.
Jos organisaatio haluaa onnistua kehittämisessä, se tarvitsee taitavia kehittäjiä. Jotta organisaatio pystyy houkuttelemaan näitä haluttuja resursseja (sisäisiä tai ulkoisia), sen on aidosti arvostettava heitä.
Arvostus taas on hankala asia. Sitä joko on tai ei. Jos sitä ei ole, niin ihmiset kyllä aistivat sen nopeasti. Toisaalta arvostus on oltava aitoa. Organisaatioon on luotava kehitystä ja kehittäjiä arvosta kulttuuri. Se ei käy hetkessä eikä siinä auta kehittämismyönteiset juhlapuheet firman juhlissa. Sen sijaan kehittämiseen on panostaa rahaa ja organisaatioon on palkattava onnistuneesta kehityksestä näyttöjä omaavia henkilöitä.
3. Kielimuuri on ylitettävä
Lyhyesti sanottuna sijoitusalalla kehittämisessä on kielimuuri. Sijoittamisen ammattilaiset puhuvat sijoittamiseen liittyvää jargoniaan ja kehittämisen ammattilaiset teknologiaan liittyvää jargoniaan. Näillä kahdella kielellä ei ole juurikaan yhteistä, mikä luo liiketoimintalähtöiselle kehittämiselle valtavan kommunikaatiohaasteen.
Kokonaan uuden kielen opetteleminen on erittäin työlästä ja vaatii paljon aikaa. Sijoitusorganisaatiot tarvitsevat tulkkeja kehittämiseen. Henkilöitä, jotka ymmärtävät sekä sijoitusammattilaisten kieltä että kehittämiseen liittävää teknologian kieltä. Lisäksi kaikkien osapuolien on panostettava viestinnässään selkeyteen ja yksinkertaisuuteen. Kaikki turha kuorruttaminen tulee poistaa kommunikaatiosta. Tärkeintä on viestin välittyminen eikä oman asiantuntijuuden korostaminen.
Lyhyt yhteenveto. Sijoitusorganisaation onnistunut kehittäminen vaatii vision ja pitkäjänteisyyttä, kehittämistä ja kehittäjiä arvostavan kulttuurin sekä toimivan ja jatkuvan kommunikaation liiketoiminnan ja kehittämisen välille. Kehittämisessä onnistuminen ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Kehittyvät sijoitusorganisaatiot erottuvat muista nyt ja tulevaisuudessa.
Seuraavassa blogissa jatkamme tästä ja käymme läpi, miksi liiketoiminnan ja teknisen toteutuksen vaatimusmäärittelyt on oltava toisistaan erilliset. Lisäksi esittelemme tavan, jolla liiketoiminnan vaatimusmäärittelyt kääntyvät teknisen toteutuksen vaatimusmäärittelyiksi aina samalla logiikalla ja kuinka tämä helpottaa kommunikaatiota kehittämisessä.
