Tekijä: Santtu

Tässä kirjoituksessa vastaamme kysymykseen, kuinka vastuullisuus integroidaan sijoitusprosessiin. Etenemme hyvin suoraviivaisesti määrittelemällä ensin sijoitusprosessin ja sitten siihen integroitavan vastuullisuuden. Määrittelyjen jälkeen yhdistämme nämä kaksi kokonaisuutta toisiinsa.

Käytännössä tämä integrointi on haastava tehtävä, joka vaatii aikaa ja investointeja. Toisaalta investointien tekemättä jättäminen tuntuu isolta riskiltä liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta.

Vastuullisuuden integroiminen vaatii sijoitusprosessin määrittelyn

Tässä yhteydessä sijoitusprosessi määritellään nelivaiheiseksi prosessiksi:

1. Hankitaan ja tunnistetaan olennaisesti yrityksen arvoon vaikuttava tieto ja data. Tämä on koko sijoitusprosessin haastavin ja työmäärältään merkittävin vaihe.
2. Ennustetaan yritykset tulevia kassavirtoja kerätyn olennaisen tiedon ja datan avulla. Yleisenä käytäntönä on ennustaa kassavirtoja useissa eri taustaskenaarioissa
3. Lasketaan yritykselle arvo ennustetuista kassavirroista käyttämällä diskonttokorkoa. Yleensä käytetään yrityksen pääoman keskimääräistä kustannusta (WACC).
4. Tehdään sijoituspäätös. Päätökseen vaikuttaa suurimmaksi osaksi edellisissä vaiheissa yritykselle määritetty arvo ja siihen liittyvä epävarmuus (riski). Sijoituspäätöksen kriteerit toki vaihtelevat merkittävästi sijoittajien välillä.

Sijoitusprosessin lopputuloksena muodostuu sijoitussalkku, joka ilmentää sijoittajan sijoitusstrategiaa ja -uskomuksia. Salkun seurannan ja analysoinnin pohjalta sijoittaja säätää sijoitusprosessiaan jatkuvasti paremmaksi, erityisesti tunnistamalla uutta ja olennaista tietoa yrityksiin ja toimialoihin liittyen.

Mitä on sijoitusprosessiin integroitava vastuullisuus?

Jotta vastuullisuus voidaan integroida sijoitusprosessiin, pitää määritellä vastuullisuus. Tämä ei ole ihan triviaali tehtävä ja jokaisen sijoittajan tulee tuottaa määritelmä omien uskomustensa ja tulevaisuuden näkemystensä pohjalta.

Me määrittelemme tässä yhteydessä vastuullisuuden World Economic Forumin ’The Global Risks 2023’-raportin globaalien riskien avulla. Raportissa on kyselytutkimuksessa listattu kymmenen merkittävintä globaalia riskiä sekä kahden että kymmenen vuoden aikahorisontilla. Koska sijoittamisessa globaali riski on globaali liiketoimintamahdollisuus, käytämme tässä yhteydestä nimitystä globaali trendi. Kyseiset trendit ovat listattu alla olevaan kuvaan.

Vastuullisuuden integroiminen ei muuta sijoitusprosessia

Tämä kuulostaa melko tylsältä. Mutta sijoitusprosessin ei pääpiirteiden osalta tarvitse tai oikeammin pidä muuttua. Yhtiön arvonmääritystä on aina edeltänyt työvaihe, jossa on pyritty ymmärtämään tulevaisuuden merkittävimpiä kehityskulkuja ja analysoimaan niiden vaikutusta yhtiöön ja yhtiön toimialaan.

Maailma on viime vuosien aikana muuttunut ennennäkemättömällä tavalla ja poikkeuksellisella nopeudella. Erityisesti ilmastonmuutoksen ja luontokadon tyyppiset systeemiriskit vaikuttavat kiihtyvällä tahdilla kaikkiin toimialoihin ja yrityksiin. Riskit ja mahdollisuudet ovat hyvin erilaisia toimialojen välillä.

Globaalien trendien ymmärtäminen ja seuranta sekä niistä toimiala- ja yrityskohtaisen tiedon jalostaminen sijoitusprosessin käyttöön on vastuullisuuden integroimista sijoitusprosessiin. Alla on kuvattu aikaisemmin esitelty sijoitusprosessi, johon vastuullisuus on integroitu osaksi.

Vastuullisuuden aito integroiminen sijoitusprosessiin vaatii suunnitelman ja investointeja

Vastuullisuuden integroiminen tehokkaasti sijoitusprosessiin on pitkäkestoinen tehtävä, jonka onnistuminen vaatii selkeän suunnitelman ja riittävän aikaisin tehtyjä investointeja sekä henkilöresursseihin että käytössä olevaan infrastruktuuriin. Jos investointeja ei tehdä ajoissa, riskinä on huonommat sijoitustuotot ja sijoitustuotteet, jotka eivät vastaa muuttuvaan asiakaskysyntään.

Käytäntö ratkaisee ja olemme kehittäneet Uhmassa NACE-koodistoa sekä EU Taksonomian teknisiä kriteereitä hyödyntävän tavan muokata globaaleista trendeistä toimiala- ja yrityskohtaista tietoa tehokkaasti, systemaattisesti ja koko organisaation osaamista hyödyntäen. Ota yhteyttä, jos kiinnostaa.

Vastuulliseen sijoittamiseen ja vastuulliseen liiketoimintaan liittyen on tullut ja tulee lähivuosina runsaasti uutta sääntelyä. Ei ole täysin triviaali tehtävä pysyä ajan tasalla siitä, kenen, mitä ja miten on raportoitava vastuullisuuteen liittyvistä seikoista lähitulevaisuudessa. Toisaalta sääntely (SFDR ja EU TR) on jo alkujaan suunniteltu muuttuvan ajan kuluessa ja tiedon lisääntyessä, jotta sääntely edesauttaa EU-aluetta saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Eli sääntelyn muuttumiseen on vain parempi tottua ja siihen kannattaa mukautua.

Liiketoiminnan ja sijoittamisen näkökulmasta tilanne on myös mielenkiintoinen ja uusi mahdollisuuksia avaava. Pian on saatavissa uutta, luotettavampaa ja vertailukelpoisempaa dataa yrityksistä erityisesti, kun Corporate Sustainability Reporting -direktiivi tulee asteittain voimaan vuodesta 2024 alkaen. Samaan aikaan esimerkiksi Morningstarin tekemän markkina-analyysin mukaan vastuullisuuteen panostavien sijoitustuotteiden (Art 8 ja 9 SFDR) markkinaosuudet ovat olleet merkittävässä kasvussa. Eli sääntely näyttäisi pakottavan finanssialan toimijoita suuntaan, jossa on myös järkevimmät liiketoimintamahdollisuudet.

Uhma haluaa olla mukana tässä muutoksessa, joka toivon mukaan vie kohti varojen kestävämpää ja järkevämpää allokointia kaikkien kannalta. Koska kauniit ajatukset ja hartaat toiveet eivät johda käytännön muutoksiin, kuten finanssialalla on viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattu, aloimme töihin. Alla olevasta linkistä aukeaa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) julkaisema aikajana ja näkemys tärkeimmistä vastuullisen sijoittamiseen liittyvistä sääntelytapahtumista (vuodet 2021–28). Me olemme muokanneet esitystä ymmärrettävämpään suuntaan sekä tuoneet aikajanalla oleville asioille ja tapahtumille lyhyet selitykset. Toivottavasti tämä auttaa ja meillä näitä riittää.

↓ Lataa sääntelyn aikajana ja tapahtumien kuvaukset alla olevasta linkistä ↓